Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

6.4.2014

Kyse on valinnoista

”Yliopistoissa tehdään kahdenlaisia tärkeitä päätöksiä: keitä otetaan töihin ja keitä otetaan opiskelemaan.” Näillä sanoilla Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila avasi professorikunnan uudistumista ja rekrytointia käsittelevän työpajan pari viikkoa sitten. Työpaja oli osa Tieteen tila 2014 -prosessia. Professorikyselyn aineisto on kerätty yliopistoilta ja valtion tutkimuslaitoksilta ja käsittää professorirekrytoinnit vuosina 2010–2013. Muutama huomio työpajassa esitettyjen alustavien tulosten ja käytyjen keskustelujen pohjalta:

1. Yliopistoilla (ja jopa yliopiston sisällä) näyttää olevan toisistaan poikkeavia käytäntöjä professorirekrytoinneissa. Saamme säännöllisin väliajoin professorirekrytointimenettelyjä koskevia kysymyksiä jäseniltämme. Viime aikoina on kysytty mm. opiskelijoiden roolia professorin rekrytoimisessa. Liiton näkemyksen mukaan opiskelijat voivat osallistua opetustaidon arviointiin, muilta osin tulee olla pidättyväisiä. Tieteellisen ja taiteellisen pätevyyden arvioimiseen opiskelijoiden ei tulisi osallistua lainkaan. Professorin valinnassa asiantuntijana voi liiton näkemyksen mukaan toimia vain professori. Jäseniämme on askarruttanut myös se, tuleeko kaikki hakemukset lähettää asiantuntijamenettelyyn. Saamiemme tietojen mukaan yliopistoilla on tässä asiassa erilaisia käytänteitä. Akatemian tilaisuudessa pohdittiinkin sitä, tulisiko yliopistoilla olla yhtenäiset rekrytointimenettelyt. Työpajan perusteella näyttäisi siltä, että yliopistoilla ei välttämättä ole kiinnostusta yhdenmukaistaa rekrytointikäytäntöjä. Olisi kuitenkin hyvä, jos yliopistot ja tutkimuslaitokset voisivat kierrättää hyviä käytänteitä. Vähimmäisvaatimus on, että hakija tietää, millaisilla säännöillä oma rekrytointiprosessi käydään.

2. Akatemian kyselyllä pyrittiin kartoittamaan määräaikaisten osuutta professorirekrytoinneissa ja määräaikaisuuksien syitä. On harmillista, että vain pienessä osassa vastauksista ilmoitettiin määräaikaisuuksien peruste. Professoriliiton palkkaselvityksen mukaan yliopistojen professoreista joka neljäs on määräaikaisessa työsuhteessa. Eivätkö yliopistot halunneet ilmoittaa määräaikaisuuksien syitä? Epäilen, että kyse on ennemminkin siitä, ettei määräaikaisuuksien perusteita ole kaikilta osin edes kirjattu mihinkään.

3. Työpajassa osa kyselyn tuloksista ei ollut vielä käytettävissä. Toukokuussa julkistettavista tuloksista on mielenkiintoista lukea, millaisia kriteereitä yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat käyttäneet kutsumenettelyissä. Lisäksi on kiinnostavaa saada tietoa siitä, kuinka kauan valintamenettelyt yleensä kestävät ja mistä syistä kestot vaihtelevat. Kyselyn mukaan yliopistojen työnantajaedustajat näyttävät haluavan nopeuttaa rekrytointiprosesseja.

Professorin rekrytointi on tärkeä päätös. Jotta paras henkilö tulee valituksi, rekrytointimenettelyjen on syytä olla kunnossa.