Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

16.2.2014

Naisprofessorin euro on 96 senttiä

Professoreille maksetaan palkkaa työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen mukaan. Uusimpien palkkatilastojemme mukaan naisprofessorit saavat kuukaudessa keskimäärin 270 euroa vähemmän kuin miesprofessorit. Vuositasolla menetetyillä euroilla tekisi varsin mukavan lomamatkan! Miesprofessoreilla on keskimäärin korkeammat VAATI- ja HENKI-tasot kuin naisprofessoreilla. Millaisia johtopäätöksiä tästä tulisi vetää? Että naisen työ professorina on vähemmän vaativaa kuin miehen? Vai että naiset ovat työssään huonompia kuin miehet?

Liitto on löytänyt joitakin syitä nais- ja miesprofessoreiden palkkaerolle.  

Tilastomme kertovat, että yksi syy palkkaeroon on se, että naiset ovat miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Palkkatilastojen mukaan vakinaisilla professoreilla on keskimäärin 668 euroa korkeampi palkka kuukaudessa kuin määräaikaisilla (yliopistokohtaiset erot palkkaerossa ovat suuret). Toinen palkkatilastoista löydettävissä oleva palkkaeroa selittävä tekijä löytyy ”virkaiästä”, vaikka yliopistojen ja valtion palkkausjärjestelmät eivät enää sisällä kokemuslisää palkkauselementtinä. Naiset ovat tilastojemme mukaan toimineet professoreina keskimäärin lyhyemmän ajan kuin miehet. Kolmantena syynä ovat esimiestehtävät. Akateemisen johtajan palkkiot muodostavat yhden osan professorin palkasta. Tilastojen mukaan naiset saavat miehiä hieman harvemmin akateemisen johtajan palkkioita. Esimiespalkkion suuruus kuukaudessa on keskimäärin reilut 500 euroa.

Tilastoilla voidaan löytää joitakin selittäviä tekijöitä sukupuolten väliselle palkkaerolle. Mutta jos astuu askeleen tilastojen taakse, avautuu yhä uusia ja uusia kysymyksiä: Miksi naisprofessorit ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa? Miksi tekniikan ja luonnontieteen alalla maksetaan korkeampia palkkoja kuin esimerkiksi yhteiskuntatieteellisellä alalla? Mikä merkitys verkostoilla on uralla etenemiseen, ja verkostoituvatko naiset miesten lailla? Ainakin Vuoden Professori 2013 Eva-Mari Aro on kertonut omana kokemuksenaan, ettei naisena tiedemaailmassa ole helppoa – etenkin jos työskentelee miehisellä alalla. Kysyn myös, eivätkö naiset hakeudu esimiestehtäviin, vai eivätkö pääse? Millaisia henkilökohtaisia esteitä naisilla on uralla etenemiseen? On myös syytä kysyä, onko professorien rekrytointikäytännöissä naisia syrjiviä käytänteitä? Ainakin joidenkin havaintojen mukaan kutsumenettelyt suosivat nimenomaan miehiä. Yliopistojen professori-rekrytointeja on selvitetty Suomen Akatemian professorikyselyllä, josta toivottavasti saamme piakkoin tietoja.  

Sukupuoleen liittyvät ennakkokäsitykset ovat juurtuneet syvälle kulttuuriin. On hätkähdyttävää lukea, että jopa identtiset tekstit arvioidaan eri tavoin riippuen siitä, onko tekstin tekijäksi merkitty miehen vai naisen nimi. Miehen kirjoittamaksi merkityt tekstit arvioidaan systemaattisesti paremmiksi kuin ne, joiden perässä on naisen nimi.

Sukupuolisensitiivisyydessä on siis parantamisen varaa.

Jukka Mähönen 20.02.2014
Erittäin tärkeitä näkökohtia, joista puutun vain yhteen eli naisten vähäiseen määrään esimiehinä. Kyseessä voi olla myös fiksuus; keskustellessani asiasta naiskollegoiden kanssa he ovat todenneet vierastavansa esimiestehtäviä niiden epäkiitollisuuden vuoksi. On mielekkäämpää keskittyä oikeisiin professorin töihin eli tutkimukseen ja opetukseen. Eri asia on, pitäisikö esimiestehtäviä huomioida palkkauksessa ainakaan lisäävänä tekijänä.