Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

26.2.2018

Visiona paremmat työolot professoreille

Yliopistot ovat paitsi ”sivistyksen kehtoja”, akateemisia yhteisöjä, korkeinta opetusta antavia instituutioita, tieteen ja tutkimuksen syntysijoja myös työpaikkoja yli 30 000 ihmiselle. Parasta aikaa on ainakin kaksi pöytää, joissa vedetään linjoja yliopistoille tulevaisuuden työpaikkoina: OKM:n vision työryhmät ja työehtosopimusneuvottelut. OKM:n visiossa visioidaan korkeakouluista Suomen parhaita työpaikkoja.

Professoriliitto kysyi viime syksynä jäseniltään edunvalvonnan tarpeita. Tässäpä neljä visiota, joiden myötä yliopistot olisivat professoreille parempia paikkoja työskennellä:

Yliopistojen perusrahoitus on riittävällä tasolla. Professorit haluavat työrauhaa keskittyä olennaiseen. Tällä hetkellä professoreiden ydintehtäviin eli tutkimiseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen varatusta ajasta ison siivun vievät tehtävät, jotka olisi järkevä organisoida muulla tavoin. Hallintopalvelujen ja tutkimuksen tukipalveluiden saatavuus on yliopistoissa huolestuttavasti huonontunut. Toisaalta syynä ovat hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön irtisanomiset, toisaalta näiden palveluiden etääntyminen laitostasolta niiden uudelleenorganisoimisen seurauksena. Työaikaa haukkaa myös jatkuva kerjuulla oleminen ulkoisen tutkimusrahoituksen hankkimiseksi. Lisäksi lukuisat muutosprosessit ovat viime vuosina vieneet kohtuuttomasti aikaa ja energiaa.

Tutkimuskausijärjestelmät ovat kaikissa yliopistoissa käytössä. Tutkimuksen tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa ajatella. Professorit esittävät toistuvasti tarpeensa opetuksesta ja hallinnosta vapaisiin jaksoihin aika ajoin. Ja liitto on tuonut tämän tarpeen toistuvasti esille eri yhteyksissä. Pallo on ennen kaikkea yliopistoilla itsellään, mutta vain muutama yliopisto on ottanut käyttöönsä tutkimuskausijärjestelmän. Liiton yhtenä tavoitteena TES-neuvotteluissa on ollut saada työehtosopimukseen tiukempi kirjaus opetuksesta ja hallintotyöstä vapaasta tutkimusjaksosta. Tämä TES:n kirjaus (joskus köyhän miehen tutkimusvapaaksi tituleeratusta tutkimusvapaasta) toimii joissakin yliopistoissa/tiedekunnissa/laitoksissa. Mutta hyvin monissa paikoissa se ei toimi lainkaan.

Professorit pääsevät osallistumaan yliopiston päätöksentekoon. Yliopistojen johtaminen on muuttunut huomattavassa määrin yliopistouudistuksen jälkeen. Tutkittua tietoa yliopistojen uudesta johtamismaisemasta on jo kertynyt. Professorit kokevat liiton selvitysten mukaan asemansa heikentyneen uusien johtamisjärjestelmien myötä. Professorit haluavat vahvistaa rooliansa yliopistojen päätöksenteossa – etenkin strategisissa ratkaisuissa. Tässäkin heitän pallon yliopistoille: millaisilla käytänteillä professorit voidaan ottaa vahvemmin mukaan päätöksentekoon? Hyviä käytänteitä on jo. Heitän pallon myös OKM:n visiotyöryhmille: yliopistolailla voidaan vahvistaa henkilöstön asemaa yliopistojen strategisessa päätöksenteossa. Lakimuutos ei ole itsetarkoitus. Lakimuutoksen vastustaminen ei myöskään saa olla itsetarkoitus. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia voidaan parantaa eri keinoin. Lainsäädännön uudistaminen on yksi keino.

Yliopistoissa noudatetaan reiluja työehtoja.  Tätä kirjoitettaessa yliopistojen työehtosopimusneuvottelut ovat edenneet valtakunnansovittelijan toimistoon Bulevardille. Henkilöstöjärjestöjen mielestä yliopistolaiset ansaitsevat yleisen tason mukaiset palkankorotukset. Laadukas opetus ja tutkimus tarvitsevat reilut työehdot. Mikäli sovintoon ei pian päästä, Helsingin yliopisto on ylihuomenna 28.2. lakossa. Samalla vuosi 2018 tulee jäämään suomalaiseen yliopistohistoriaan vuotena, jolloin professorit ovat ensimmäistä kertaa lakossa.