Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

1.4.2022

Sota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö

Venäjän johdon hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut kuolemaa, kaaosta ja hävitystä. Se on suistanut miljoonien ukrainalaisten elämän pois raiteiltaan. Ukrainan ulkopuolella sota järkyttää myös kansainvälistä tiedeyhteisöä. Se järkyttää myös venäläisiä.

Kun sota syttyi, pitkäaikainen venäläinen yhteistyöpartnerini oli amerikkalaisessa yliopistossa vierailevana professorina. Sieltä käsin hän oli aloitteellinen venäläisen kotiyliopistonsa sodanvastaisessa vetoomuksessa, jonka allekirjoitti 1000 professoria ja jatko-opiskelijaa. Paikallinen ex-kuvernööri, viimeinen demokraattisilla vaaleilla valittu, puolsi vetoomusta. Yliopiston johto sen sijaan perui vetoomuksen omalla sotaa puoltavalla julkilausumallaan. Sen jälkeen yliopiston johto liittyi Venäjän rehtoriliiton yhteiseen sotaa kannattavaan lausumaan.

Kollegani ei usko voivansa palata perheensä luo Venäjälle, kun vierailu Yhdysvalloissa loppuu. Edessä on vähintäänkin professuurin eli toimeentulon menetys, mahdollisesti myös vakavammat seuraukset. Vapaan tieteen toimintamahdollisuudet ovat Venäjällä tällä hetkellä käytännössä olemattomat.

Olen tehnyt yhteistyötä venäläisten akateemisten tahojen kanssa kolmisenkymmentä vuotta. Viimeisen 10 vuoden aikana venäläisten tutkijoiden toimintamahdollisuuksia Venäjällä on enenevästi rajoitettu lainsäädännöllisin toimin. Olen seurannut tilannetta toimien yhteistyössä niiden venäläisten tutkijaverkostojen kanssa, jotka ovat arvostelleet avoimesti Vladimir Putinin hallintoa ja vastustaneet sitä muun muassa kriittisen tutkimuksen keinoin.

Nämä tutkijat ovat monin sitein integroituneet kansainvälisiin tutkijaverkostoihin. Muun muassa siksi he eivät usko Venäjän johdon propagandaan vaan ymmärtävät ja tietävät mitä Ukrainassa tosiasiassa tapahtuu. He myös pystyvät mobilisoimaan sotaa vastustavaa toimintaa.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön suositukset jäädyttää yhteistyö venäläistahojen kanssa kohdistuvat organisaatiotason toimintaan. Suositukset seuraavat muiden EU-maiden linjauksia. Monella alalla suositus Venäjä-yhteistyön jäädyttämisestä jäädyttää tosiasiassa tutkimukselle välttämättömät prosessit, kuten aineistonkeruun. Globaalisti merkittävä ilmastotutkimus on tästä hyvä esimerkki.

Venäjän agenttilakien takia myös yhteistyöprojektit kansalaisjärjestöjen kanssa ovat olleet jo pidemmän aikaa uhan alla. Olisi moraalisesti väärin jättää ihmisoikeuksia puolustaneet venäläisjärjestöt ilman tukea nyt, kun ne sitä eniten kaipaavat. Ne tulevat nostamaan Venäjän kansalaisyhteiskunnan takaisin jaloilleen, kun nykyjohto ei ole enää vallassa.

OKM:n suositukset eivät onneksi rajoita yksittäisten tutkijoiden tai tutkijaverkostojen välistä yhteistyötä. Useimmat suomalaiset yliopistot ovatkin noudattaneet suositusten henkeä. Työnantajaltani eli Tampereen yliopistolta odotetaan vielä tarkennusta ohjeisiin, jotta tutkijatason yhteistyö venäläisten ja valkovenäläisten kanssa voisi jatkua yhtäpitävästi TAU:n johdon linjausten kanssa. Pohjoismaisista tiedeinstituutioista Uppsalan yliopisto on linjannut jatkavansa yhteistyötä niiden venäläistahojen kanssa, jotka ovat toiminnallaan vastustaneet Venäjän nykyjohtoa. Myös Kööpenhaminan yliopistossa on vastustettu tiukkaa yhteistyökieltoa.

Venäläisiä tutkijoita ei pidä eristää, päinvastoin, heidät tulee ottaa mukaan kriittisen tiedonhankinnan prosessiin. Meidän ei myöskään pidä eristää itseämme Venäjästä niin, että oma tiedonsaantimme, oma mahdollisuutemme aineistonkeruuseen ja vuorovaikutukseen venäläisten kanssa kokonaan tyrehtyy. Kylmän sodan päättymisen jälkeen tiedeyhteistyön eteen on tehty paljon töitä, nyt työ uhkaa valua hukkaan. Nyky-Venäjän johto ei edes esitä uskovansa tieteen vapauteen, tasa-arvoon tai kansainväliseen yhteistyöhön. Kaikki toimet, jotka eristävät venäläiset tutkijat läntisistä tieteenteon verkostoista, edistävät Vladimir Putinin päämääriä. Sodan aiheuttama järkytys ei saa johtaa ylilyönteihin.

Sanna Turoma

Kirjoitukset

Sota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö 0

Muut kirjoittajat

Kaikki on vinksin vonksin Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaLänsirannikon musta joulu 2Tarja NiemeläProphet of gloom Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaMuurahaisen omenakävely ja globaalit ongelmat Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenSuomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki 2Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopistojohtamista 90-luvun opein 4Jari StenvallAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaOle mukava Leena KurkinenProfessorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen Heli RuokamoTarvitsemmeko uudenlaista johtajuutta? 1Jukka KekkonenMisinformation överallt! Vad kan universitetssamfundet göra? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiYritysyhteistyö – etu vai rasite? Aki MIkkolaDreaming of tenure in Finland? The Finnish Supreme Court says that you shouldn’t Petri Mäntysaari