Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.
Tarja Niemelä
Professoriliiton toiminnanjohtaja
2.10.2023Objektiivisuus ja tenure track
Yliopistojen käytössä olevaa tenure track -järjestelmää eli professorin urapolkua ei työtuomioistuimen (TT 2023:32) mukaan voida sellaisenaan pitää työsopimuslain vastaisena. Tenure track -järjestelmään rekrytoidun on tarkoitus antaa opetusta ja tehdä tutkimusta ennalta asetettujen tavoitteiden mukaisesti siten, että hän pätevöityy kautensa aikana seuraavalle tasolle. Viiden vuoden pituista apulaisprofessorin tehtävää oli työtuomioistuimen mukaan pidettävä meritoitumiseen liittyvän tutkimustyön pitkäjänteinen luonne huomioon ottaen perusteltuna. Työtuomioistuin antoi painoarvoa muun muassa sille, että uralla eteneminen perustuu riippumattomien asiantuntijoiden tekemiin asiantuntija-arviointeihin. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan ei voitu katsoa, etteikö työsopimuksen päättyminen olisi määräytynyt objektiivisin perustein.
Kuinka objektiivista professorin urapolulla eteneminen on tänä päivänä? Mitä jos kahdessa asiantuntijalausunnossa todetaan, että henkilö on kiistatta kelpoinen full professoriksi ja kolmannessa asetetaan epäilys? Tai mitä jos asiantuntijalausunnoissa todetaan kelpoisuus full professorin tehtävään, mutta yliopiston oman pisteytysjärjestelmän / komitean tai rehtorin mukaan taso ei olekaan riittävä? Työtuomioistuimen mukaan eteneminen tenure track -urapolkujärjestelmässä voi määräytyä objektiivisin perustein silloin, kun se perustuu riippumattomiin asiantuntija-arviointeihin. Yliopistojen on syytä kiinnittää erityistä huomiota objektiivisuuteen.
Työtuomioistuin pohti ratkaisussaan TT 2020:116, milloin full professorin tehtävää voidaan hoitaa määräaikaisessa työsuhteessa. Työtuomioistuimen mukaan yliopisto ei ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, miksi yliopiston tavoitteet olisivat olleet saavutettavissa vain määräaikaisella työsopimuksella. Nyt tenure track -järjestelmää arvioitaessa työtuomioistuimen mukaan oli tapauskohtaisesti arvioitava, onko määräaikaisen työsopimuksen käyttö kyseisessä tehtävässä yliopiston toiminnan ja teetettävien töiden kannalta motivoituneiden ja kyvykkäiden henkilöiden saamiseksi ja sitouttamiseksi perusteltua. Professoriksihan voidaan rekrytoida ja rekrytoidaan myös muutoin kuin tenure track -järjestelmän kautta. Professoriliiton näkemyksen mukaan myös full professor -tasolle tulee rekrytoida nykyistä tasapainoisemmin työntekijöitä.
Työtuomioistuimen mukaan tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena. Professorin urapolulla oli 498 associate-professoria syyskuussa 2022. Heistä 328 työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa. Lisäksi urapolulla oli noin 300 määräaikaisessa työsuhteessa olevaa assistant-professoria. Olen nähnyt lukuisia professorin urapolulla olevien työsopimuksia ja kaikissa niissä on merkitty määräaikaisuuden perusteeksi ”tenure track”. Tämä ei enää riitä. Henkilöllä ei myöskään pitäisi olla kahta määräaikaista työsopimusta professorin urapolulla. Urapolulla edettäessä suurempi osa tehtävistä on pysyviä.
Yliopistot kilpailevat keskenään niin opiskelijoista kuin parhaista osaajista. Osa yliopistoista vakinaistaa professorikuntaansa myös associate professor -tasolle. Omaa full professor -tasolle evaluoimista voi kenties nopeuttaa hakemalla toisen kotimaisen yliopiston professoriksi tai menestymällä kansainvälisessä professorihaussa. Professoriliiton paikallisosastot ovat mukana kehittämässä tenure track -urapolkujärjestelmiä. Professoriliiton sivuilta löytyy Professorin reilu urapolku -kriteeristö.
Tarja Niemelä, Professoriliiton toiminnanjohtaja
Pekka Vallittu 02.10.2023
Kiitos tästä blogista. Vaikuttaa siltä, että urapolulta vakinaistettavan full-professorin tulee täyttää "kiistattomuus" -vaatimus laissa kuvatun kutsuprofessoriumenettelyn tavoin. Näkisin, urapolulta vakinaistettavan professorin nimittämisen olevan normaalin professorinimityksen kaltainen, jolloin "kiistatta kelpoisuuden" ei välttämättä tarvitse toteutua. Nyt urapolun loppuvaihe on viritetty liian korkealle tasolle, josta seuraa blogissakin esille tuotuja ongelmatilanteita. Mitä mieltä olette tästä?
Jukka Mähönen 02.10.2023
Onko näin? Olen nähnyt "kiistattomuus"-kriteerin vedetyn niin kireälle, ettei se voi käytännössä koskaan täyttyä, mutta samanaikaisesti on vakinaistettu associate professoreita full professoreiksi, eli käytännössä on sovellettu samaa kriteeristöä kuin otettaessa full professor suoraan.
Tytti Isohookana Asunmaa 02.10.2023
Näyttää siltä, et nyt ollaan 1970-luvun kaltaisessa tilanteessa. Pienessä maassa vertaisarvioitsijat ovat juuri kuin ennen
asiantuntijat, joita yleensä löytyy kilpailijoista ym. Kallis ja monenlaista energiaa kuluttava järjestelmä.
Tarja Niemelä
Professoriliiton toiminnanjohtaja
Edelliset kirjoitukset
TKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset 0Länsirannikon musta joulu 2Professors´ tenure track: fair or unfair? 1Valpas ja YPJ palkkojen kirittäjinä 0Sopimuksen jälkeen 0Muut kirjoittajat
Oikeissa töissä? Jaana HallamaaHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja Jari StenvallTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja Anssi PaasiNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaVäitöskirja tutkimuslaitoksissa oman työn ohella Markus OlinLatasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköTieteen puolesta mutta ei ketään vastaan Juhani KnuutiOsaamisen huoltovarmuutta varmistamassa: tohtorikoulutus murroksessa Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenLähellä etänä Elina Andersson-FinneTaking back control Howy JacobsMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenKuka käyttää professoreihin työnantajan direktio-oikeutta? Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenJohtosäännöstä yliopistolakiin, hallitusohjelmatavoitteista kansainväliseen kilpailukykyyn Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? Jukka KekkonenJämställdhetens språk Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa Maria LähteenmäkiSoittakaa hiljempaa Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaLähi-, etä- vai hybridiprofessori? Teija LaitinenArkisto
- lokakuu, 2023 1
- maaliskuu, 2023 1
- joulukuu, 2022 1
- marraskuu, 2022 1
- syyskuu, 2022 1
- huhtikuu, 2022 1
- toukokuu, 2021 1
- huhtikuu, 2021 1
- marraskuu, 2020 2
- maaliskuu, 2020 1
- joulukuu, 2019 1
- syyskuu, 2019 1
- huhtikuu, 2019 1
- tammikuu, 2019 1
- lokakuu, 2018 2
- toukokuu, 2018 1
- maaliskuu, 2018 1
- marraskuu, 2017 1
- lokakuu, 2017 1
- elokuu, 2017 1
- toukokuu, 2017 1
- helmikuu, 2017 1
- lokakuu, 2016 1
- syyskuu, 2016 1
- huhtikuu, 2016 1
- helmikuu, 2016 1