Professor i marinbiologi, Åbo Akademi

Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

Tarja Niemelä

Professoriliiton toiminnanjohtaja

26.9.2022

Valpas ja YPJ palkkojen kirittäjinä

Kuinka moni muistaa Valpas-hankkeen? Valtion palkkaseurantaryhmä jätti vuonna 1999 laajan loppuraportin, jossa todettiin, että valtiolla palkat ovat kehittyneet 1990-luvulla heikommin kuin yksityisellä sektorilla. Huono palkkakilpailukyky korostui erityisesti yliopistojen asiantuntija- ja johtotehtävissä eli nimenomaan professoreille tyypillisissä toimenkuvissa. Valtiotyönantaja teki syksyllä 2001 päätöksen Valpas-hankkeen toteuttamisen keinoista ja aikataulusta. Tavoitteena oli parantaa valtion palkkakilpailukykyä. Valpas-hankkeen ja kesällä 2006 hyväksytyn yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän (YPJ) myötä professoreiden palkat kehittyivät myönteisesti 1).

Yliopistojen professoreiden (full) palkkakehitys on ollut vuosien 2013–2017 aikana heikkoa sekä vuosina 2018, 2019 ja 2021 aika lailla TES:ssä sovittujen korotusten tasoa. Vuosi 2020 oli pohjanoteeraus. Huolestuttavaa on, että yliopistojen professorien palkkakehitys on vuodesta 2014 lähtien ollut heikompaa kuin koko opetus- ja tutkimushenkilöstön. Associate professoreiden ja assistant professoreiden osalta järjestelmällinen palkkatilastointi on aloitettu viime vuonna 2). Yliopistojen vuoden 2022 korotustaso oli maltillinen. Valtion sektorin palkkaratkaisu oli puhdas yleiskorotusratkaisu eli kaikkien valtion palveluksessa olevien palkkoja, myös tutkimuslaitosten professorikunnan, korotettiin saman verran. Valtiovallan siunaama kunnan monivuotinen palkkaratkaisu palkkaohjelmineen on tutustumisen arvoinen. Se korottaa kuntasektorin työntekijöiden palkkoja keskimäärin 12 % viiden vuoden aikana.

Työehtosopimuksissa sovitaan kaikille tulevista yleiskorotuksista. Sopimusratkaisut ovat sisältäneet myös paikallisesti jaettavia eriä. Jokaisessa tutkimuslaitoksessa on oma palkkausjärjestelmänsä, ja jos pääluottamusmies ja työnantajan edustajat eivät ole päässeet yksimielisyyteen erän kohdentamisesta, erä on kohdennettu prosentuaalisena yleiskorotuksena. Yliopistoissa paikalliset erät on pääsääntöisesti kohdennettu työnantajapäätöksin joko erikseen valikoitujen työntekijöiden henkilökohtaisen suoriutumiseen eli suoritusprosenttien nostamiseen tai vaativuustasojen nostamiseen. Professorikunta ei ole pärjännyt erityisen hyvin näissä karkeloissa. Tämä on kovin hämmentävää.

Katseet on käännetty tuleviin TES- ja VES-neuvotteluihin, ja useampi yksityisen sektorin sopimusaloja koskeva neuvotteluprosessi on alkumetreillä. Inflaation laukatessa palkankorotusodotukset ovat korkealla. Palkansaajapuoli on perinteisesti hakenut ostovoimaa parantavia ratkaisuja työnantajapuolen korostaessa Suomen kilpailukykyä.

Tiede, taide ja sivistys ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kansainvälisen kilpailukyvyn perusta. Jäsentemme harjoittaessa tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä ja antaessaan siihen perustuvaa ylintä opetusta, liittomme työskentelee professorikunnan palkkakehityksen ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Jäsenkunta saa perinteisen palkkaselvitystä koskevan kyselyn sähköpostiinsa syyskuun aikana. Kiitos vastauksestasi!


1) Tiedossa Tulevaisuus. Professorit uudella vuosituhannella. Mika Kallioinen ja Sami Louekari.
2) Professoriliiton palkkaselvitys 2021

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit omalla nimellä ovat tervetulleita