Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

5.12.2022

Länsirannikon musta joulu

Yliopistolain (32 § 3 mom.) mukaan työnantaja ei saa menetellä työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta. Sen lisäksi, mitä työsopimuksen irtisanomisesta säädetään työsopimuslain 7 luvussa ja työsopimuksen purkamisesta kyseisen lain 8 luvussa, yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön kuuluvan työntekijän työsopimusta ei saa irtisanoa tai purkaa perusteella, johon vetoaminen loukkaisi tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta.

Professori Petri Mäntysaari on ansiokkaasti pohtinut Professoreiden tenuresta Suomessa -kirjoituksessaan, mitä yliopistolain työsuhdeturvaa koskeva säännös tarkoittaa. Mäntysaaren johtopäätelmä on, että professoreita saadaan irtisanoa taloudellisella tai tuotannollisella perusteella vain hyvin harvinaisissa poikkeustilanteissa. Jotta professoreilla olisi tenure myös käytännössä eikä vain paperilla, Mäntysaaren mukaan tarvitaan ehkä toimintakulttuurin muutos ja lainsäädäntöä täydentävä mekanismi.

Professoriliiton valtuusto on linjannut, että professoreita ei irtisanota tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla. Valitettavasti näin on kuitenkin tapahtunut niin tutkimuslaitoksissa kuin yliopistoissakin. Suorien irtisanomisten lisäksi professorikuntaa on vaihtoehtona irtisanomiselle jäänyt eläkkeelle vapaaehtoisesti tai puolipakotettuna. Oheiseen taulukkoon on koottu yt-neuvotteluiden eli nykyisin työvoiman vähentämiseen tähtäävien muutosneuvotteluiden professorivähennykset.

Itä-Suomen yliopisto	–2016	muutamia
Tampereen teknillinen yliopisto, nykyinen Tampereen yliopisto	–2016	10–20
Helsingin yliopisto	2016	10–20
Lapin yliopisto	2020	muutamia
Turun yliopisto	2022	koskee koko professorikuntaa, neuvottelut kesken

Aikaisemmin muutosneuvotteluja on perusteltu sillä, että maan hallitus on leikannut yliopistojen rahoitusta. Maassamme vallitsee kuitenkin nyt parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että tiede on investointi. TKI-rahoituslaki on eduskunnassa, ja odotettavissa on yli 200 miljoonan euron kumulatiivinen valtion lisärahoitus vuodesta 2024 lähtien. Vuosien vaikuttamistyömme onkin alkanut tuottamaan tulosta. Toisaalta koulutusaloja ja sisäänottomääriä on lisätty pätkärahoituksella, tilakustannukset ovat karanneet käsistä ja tärkeä tehtävä integroida kansainväliset opiskelijat vie resursseja.

Varmin tapa saada yliopistoyhteisö sekaisin vuosikausiksi ja lamaannuttaa sen toiminta on aloittaa koko henkilöstöä koskevat vähentämisneuvottelut. Helsingin yliopisto irtisanoi professori Heikki Hännisen huhtikuussa 2016. Korkein oikeus antanee ratkaisunsa vielä ennen joulua. Tapaus on periaatteellinen, ja Professoriliiton hallitus on tehnyt oikeudenkäyntikuluja koskevia tukipäätöksiä yli 130.000 euron edestä.

Kuka kantaa vastuun yliopistossa? Kuten Vuoden Professori Jari Stenvall selvityksessään toteaa, rehtori on tilivelvollinen ensisijaisesti hallitukselle ja kollegiolla on vain rajalliset mahdollisuudet valvoa hallituksen toimintaa. Yliopistodemokratian kannalta kollegioiden valtaa olisi vahvistettava. Samoin olisi lisättävä hallituksen ja rehtorin / rehtoreiden tilivelvollisuutta kollegioille.

Turun yliopiston työntekijöillä on musta joulu. He tarvitsevat meidän liittojen ja myös teidän, kollegoiden tuen.

Aino Halinen-Kaila 14.12.2022
Kiitos Tarja Niemelä osuvasta kirjoituksesta. Kannatan lämpimästi kollegioiden vallan kasvattamista tai edes jonkinlaisen kuunteluvelvollisuuden lisäämistä johtosääntöihin. Yllätyin kuitenkin, miksei esim LUTin tai OUlun yt-lukuja ole taulukossa. Olisiko käynyt niin onnellisesti ettei siellä lopulta irtisanottu professoreja lainkaan?

Tarja Niemelä 15.12.2022
Kiitos palautteesta. Olen toiminut Professoriliiton toiminnanjohtajana 1/2016 lähtien ja rajasin tarkastelua tällä perusteella. Yliopistolain myötä tuta-perustaiset YT-neuvottelut rantautuivat yliopistoihin. Tosin esim. LUT kävi sellaiset jo ennen yliopistolain voimaantuloa.