Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

30.11.2020

Professorirekrytoinneissa on siirrytty tenure track -aikaan

Professoreiden rekrytoinneissa on siirrytty tenure track -aikaan. Muut kuin tenure track -rekrytoinnit ovat Suomessa jo poikkeuksia, eikä kaikissa yliopistoissa enää tunnisteta kahta toisistaan poikkeavaa professoreiden rekrytointitapaa. Lainsäädäntö ei tunnista vakinaistamispolkua (tenure track) erillisenä valintamenettelynä, vaan se perustuu yliopistojen omaan sääntelyyn ja yliopistolaissa määriteltyyn kutsumenettelyn käyttöön. Tämä käy ilmi Professoriliiton tilaamasta Professorien rekrytoinnit -selvityshankkeen raportista, joka julkaistiin 27.11.2020. Lämmin kiitos selvityksen tehneille Elias Pekkolalle, Taru Siekkiselle, Emmi-Niina Kujalalle sekä Jari-Pekka Kanniaiselle.

Suomen Akatemia selvitti professorirekrytointeja vuosina 2010–2013, ja OKM:n tilaamassa neliportaisen tutkijanuran arvioinnissa sivuttiin professorirekrytointeja vuosien 2010–2014 osalta. Professoriliiton selvitys antaa kuvan vuoden 2019 professoreiden rekrytointien tilanteesta. Rekrytointikäytänteet ovat muuttuneet tänä aikana radikaalisti.

Neliportaisen tutkijanuran arviointiraportin havaintona oli luotettavan tiedon puute rekrytointiprosesseista. Keväällä 2020 tehdyssä kyselyssämme 11 yliopistoa toimitti tutkijoille tilastoja vertailukelpoisessa ja riittävän yksilöidyssä muodossa. Tilastot ovat tämän vuoksi suuntaa antavia. Tenure track -hakijat ja valituksi tulleet ovat kansainvälisempiä perinteisiin professorirekrytointien hakijoihin ja valittuihin verrattuna. Tenure trackillä tavoiteltu kansainvälisyyden lisääminen on näin ollen toteutunut. Mutta miltä tilastot näyttävät sukupuolen perusteella tarkasteltuna? Perinteisellä tavalla (ns. yhden kärjen avoin haku) professoriksi rekrytoiduista 50 % oli naisia. Toki miehiä valittiin enemmän vakituisiin professorin tehtäviin ja naisia enemmän määräaikaisiin professorin tehtäviin.  Tenure track -rekrytoiduista naisten osuus oli 38 % ja ns. puhtaasti kutsumenettelyllä rekrytoiduista enää 28 %.

Yliopistolaki lähtee siitä, että julkinen hakumenettely on erittäin vahva pääsääntö professoreita rekrytoitaessa, ja kutsumenettely on poikkeus tähän. Associate-vaiheesta siirtyminen full professoriksi on kutsumenettely. Toki suurimmassa osassa tapauksia vakinaistamispolulle on aikoinaan tultu avoimen haun kautta. Nyt kun tenure trackistä on tullut vakiintunut tapa rekrytoida professoreita, yliopistolakia tulisi täydentää professuuriin johtavaa urapolkua koskevilla säännöksillä. Myös full professor -tasolle tulee täyttää nykyistä tasapainoisemmin professuureja.

Suomalainen työlainsäädäntö ei tunnista suoriutumista määräaikaisuuden perusteena. Professorin vakinaistamispolun ja työlainsäädännön välillä oleva ristiriita tulee ratkaista. Liittomme on julkaissut Professorin reilun vakinaistamispolun kriteerit muutama vuosi sitten. Valtuustomme linjasi tuolloin, että mikäli vakinaistamispolulla oleva ei arvioinnissa täytä ennalta yhteisesti määriteltyjä kriteereitä, yliopisto huolehtii reilusta työuran jatkumisesta.

Professoriliiton mielestä rekrytointikäytänteiden tulee taata professorikunnan korkeatasoinen, laaja-alainen ja monimuotoinen tieteellinen/taiteellinen osaaminen. Tutkijoiden kannustavat urapolut ovat tärkeitä, ja haluamme olla kehittämässä professorin vakinaistamispolkua.