Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

23.9.2019

Professorirekrytoinneista

Professoreiden lukumäärä (full, kokoaikaiset) on laskenut vuosien 2008–2018 aikana 429 henkilöllä. Taustalla ovat yliopistojen vuosikausia kestäneet rahoitusleikkaukset sekä professoreiden vakinaistamispolkujen rantautuminen Suomeen. Aalto-yliopisto otti vakinaistamispolun käyttöön jo vuonna 2010. Tilastot näyttävät, että vakinaistamispolut eivät tuota full professoreita toivottuun tahtiin; ”putki vuotaa”, ja associate professorit jäävät junnaamaan muutamassa yliopistossa käyttöön otetulle toistaiseksi voimassa olevalle associate-tasolle. Professoriliitto on julkaissut Professorin reilun vakinaistamispolun -kriteerit, jotta vakinaistamispolku olisi reilu. 

Kilpailu professuureista on kovaa. Professoriliiton toimisto saa jatkuvasti yhteydenottoja professorirekrytoinneista. Luonnollisestikaan emme ota kantaa yksittäisten professoreiden valintoihin: professorikunta päättää, keitä he pitävät vertaisinaan. Yhteydenotot liittyvät usein siihen, että rekrytointiprosessissa on asioita pielessä. Käsittelimme professorirekrytointeja kevään paikallistoiminnan kehittämisseminaarissa. Aktiivitoimijamme kertoivat, että ongelmat alkavat jo siitä laitetaanko professorin eläköidyttyä uusi tehtävä ylipäänsä hakuun ja mille tasolle. 

Yliopistolain 33 § sääntelee professorin tehtävän täyttämistä. Pari vuotta sitten Professoriliitto tilasi lausunnon määräaikaisen professorin kelpoisuusvaatimuksista. Yliopistolaki edellyttää, että päivänkin professorin tehtäviä hoitavan tulee täyttää professorin kelpoisuusvaatimukset. Yliopistolaki lähtee myös siitä, että professorin tehtävän täyttäminen toistaiseksi käyttäen julkista hakumenettelyä on vahva pääsääntö. ”Yliopistolakiin sisältyvä vaatimus, jonka mukaan professorin tehtävään kutsuttavan on ”kiistatta” täytettävä kelpoisuusvaatimukset, johtuu kutsumenettelyn poikkeuksellisuudesta ja kutsuttavalle henkilölle asetettavista erityisen korkeista tieteellisistä kvalifikaatioista”, totesi professori Mäenpää. 

Laitetaanko suurin osa full professuureista julkiseen hakuun? Niin sanottua perinteistä kutsumenettelyä käytetään lähinnä lahjoitusprofessuurien kohdalla ja muuten harvemmin. Mutta onko yliopistoissa sisäistetty sitä, että kun associate professori kiistatta täyttää professorin kelpoisuusvaatimukset ja hänestä ansaitusti tulee full professori hänet itse asiassa kutsutaan professuuriin. 

Yliopistojen tulisi lisätä full professuurien määrää julkista hakumenettelyä käyttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa yhden kärjen hakua. Professuuria hoitavan tehtävänkuva poikkeaa vakinaistamispolulle valitun tehtävänkuvasta. Full professorit vastaavat oman professuurinsa lisäksi tieteen-/taiteenalansa kehityksestä. Rekrytointilinjaus vaikuttaa myös kollegoiden työtehtäviin. 

Kahden tai useamman kärjen hauissa on lukuisia ongelmia. Tapaus yksi: potentiaalinen tutkija valittiin associate professorin tehtävään. Toisessa yliopistossa saman alan full professuuria hoitavaa henkilöä ei valittu kyseiseen associate professorin tehtävään eikä häntä tai ketään muutakaan hakijaa valittu auki olleeseen full professorin tehtävään. Tapaus kaksi: uransa alkuvaiheessa oleva tutkija, jonka julkaisutoiminnassa oli nouseva käyrä, valittiin assistant professorin tehtävään. Meritoitunut, julkaisutoiminnassa laskevan käyrän omaava full professori tai kukaan muukaan hakija ei tullut valituksi yhtä aikaa auki olleeseen full professorin tehtävään. Joka kerta kun yliopisto jättää useamman kärjen hauissa full professuurin täyttämättä, se hyvin todennäköisesti jättää kaikkein ansioituneimmat hakijat valitsematta. 

Valitettavan usein liittoon tulleissa yhteydenotoissa jäsen haluaa tietää, onko häntä syrjitty professorihaussa iän perusteella. Tuntuu uskomattomalta lukea asiantuntijalausuntoja (usein kansainvälisiä), joissa 55-vuotiasta hakijaa kuvaillaan uransa loppuvaiheessa olevaksi tai joissa epäillään, että 60 vuotta täyttäneellä ei ole paljoa aikaa jäljellä kehittää tieteenalaansa, ottaa uusia jatko-opiskelijoita tai saada ulkopuolista rahoitusta. Eihän kyse ole ikäsyrjinnästä, eihän. 

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Muut kirjoittajat

Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenJohtosäännöstä yliopistolakiin, hallitusohjelmatavoitteista kansainväliseen kilpailukykyyn Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija Laitinen