Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

15.2.2016

Professorit yhteistoimintaneuvotteluiden syövereissä

Henkilöstöjärjestöt, Professoriliitto mukaan lukien, järjestivät tämän kuun alussa jäsentilaisuuden, jonka aiheena oli YT:t PÄÄTTYIVÄT - MITÄ NYT TAPAHTUU? Luentosali oli täynnä henkilöitä, jotka olivat huolestuneita työsuhteensa mahdollisesta päättymisestä. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut myös lukuisia Professoriliiton jäseniä, siis professoreita. Aihepiiri oli ajankohtainen, alustukset asianmukaisia ja esitetyt kysymykset olivat hyvin konkreettisia. Tunnelma oli raskas ja olo surullinen.

Olen ollut vastaavanlaisessa tilaisuudessa vuosia sitten. Yliopistot olivat silloin vielä valtion tilivirastoja. Kyse oli organisaatiouudistuksesta eli tuotannollisilla perusteilla tehtävistä henkilöstövähennyksistä. Mittakaava oli pienempi. Lopputuloksena virkasuhteen päättymisiä.

Vuoden ensimmäinen Acatiimi (1/2016) kertoo, kuinka yliopistoista on kadonnut työpaikkoja lähes 4000. Takana on 25 yhteistoimintaneuvottelut. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta professorit ovat olleet näiden neuvottelujen kohteena. Muutoinkin professoreiden määrää on vähennetty tasaisesti vuodesta 2009 lähtien. Tilanne ei ole yhtään ruusuisempi tutkimuslaitosten kohdalla.

Henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut voidaan hoitaa hyvin tai huonosti. Yhteistoimintalakeja (laki yhteistoiminnasta yrityksissä/valtion yhteistoimintalaki) voidaan noudattaa niin, että lain minimitaso ylittyy tai niin, että henkilöstöllä on aito mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Taitava työnantaja ymmärtää, että henkilöstö ja heidän edustajansa on arvokas voimavara. Taitamaton työnantaja näkee henkilöstön edustajat lähinnä taakkana.

Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa henkilöstöä edustaa pääluottamusmies. Työnantaja antaa kirjallisen neuvotteluesityksen viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.  Neuvotteluesityksestä tulee käydä ilmi muun muassa aiottujen toimenpiteiden perusteet, arvio henkilöstövähennyksistä ja arvio ajasta, jonka kuluessa vähennykset on tarkoitus toteuttaa. Neuvotteluja käydään vähintään 14 päivää tai kuusi viikkoa riippuen siitä, kuinka suurta joukkoa neuvottelut koskevat. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, joka tarkistetaan, allekirjoitetaan ja julkaistaan. Työnantajan tulee antaa kohtuullisen ajan kuluessa neuvottelujen päättymisestä pääluottamusmiehelle selvitys harkittavista päätöksistä.

Myös professorit voivat saada henkilökohtaisen kutsun muutoskeskusteluun eli kuulemistilaisuuteen irtisanomisen johdosta. Kuulemistilaisuuteen on oikeus ottaa mukaan luottamusmies tai muu avustaja. Muutoskeskustelussa voi aina neuvotella henkilökohtaisesta ratkaisusta. Työnantaja voi myös tarjota erilaisia sopimuksia. Mitään ei kannata allekirjoittaa ennen kuin on ottanut yhteyttä luottamusmieheen tai liiton toimistoon. Sopimuksilla voi olla vaikutuksia työttömyysturvaan, eläkkeeseen ja verotukseen. Työnantajalla on paljon lakisääteisiä velvoitteita (uudelleensijoittamis- ja kouluttamisvelvoite, takaisinottovelvoite, muutosturva), joista kannattaa ottaa selvää.

Professoriliiton jäsenet ovat niin halutessaan Opettajien työttömyyskassan jäseniä. Työttömyyskassan jäsenyys on ilmainen Professoriliiton tarjoama jäsenetu. Irtisanomistilanteessa tämä tarkoittaa ansiosidonnaista päivärahaa. Liitto antaa työ- ja virkasuhdeneuvontaa ja työhön liittyviä riitatapauksia varten on oikeusturvavakuutus. Irtisanomistilanteessa Professoriliiton jäsenellä on mahdollisuus käyttää HelpDesk-ohjelmaa aktiivisen työnhaun tukena. Työpaikalla luottamusmies ja paikallisosasto auttavat jäsentä. Liittoon voi aina ottaa yhteyttä. Professoriliitto on jäseniään varten.