Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

19.4.2022

Sopimuksen jälkeen

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen uusimista koskeviin neuvotteluihin valmistauduttiin pandemiassa, ja kaikkien järkytykseksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan neuvotteluiden alkumetreillä. Neuvottelutulosta ei syntynyt sopimuskauden loppuun mennessä, ja huhtikuun alun kehysriihi (5.–6.4.) toi oman lisänsä neuvotteluihin. Ristiriitaa tilanteeseen aiheutti se, että samaan aikaan kun Professoriliitto teki Sivistan ja muiden keskeisten sidosryhmiensä kanssa äärimmäisen hyvää yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuksen rahoituksen turvaamiseksi, väänsimme kättä yliopistolaisten palkantarkistuksista ja työsuhteiden ehdoista. Pääsimme lopulta neuvottelutulokseen varhain aamulla 3.4.

Olen pitkään neuvotellut virka- ja työehtosopimuksia ja näkemykseni neuvottelijana on, että ratkaisu on silloin hyvä, kun molemmat osapuolet ovat hiukan tyytymättömiä lopputulokseen. Professoriliiton puheenjohtaja Jukka Heikkilän mukaan ratkaisulla osoitimme vastuullisuutta ja tyydyimme maltilliseen palkkaratkaisuun. Neuvottelijana haluan antaa yliopistoille kiitosta siitä, että ne halusivat sopia perhevapaauudistuksesta ja edistää tällä tavoin tasa-arvoa ja profiloitua perheystävällisinä työnantajina. Neuvotteluissa yliopistotyönantajaa edustanut Sivista puolestaan kommentoi sopimusta yleisen linjan mukaiseksi, mutta se ei vastaa heidän tavoitteitansa tes-tekstien kehittämisen osalta.

Yliopistolaisia edustavat akavalaiset liitot tekivät erinomaista yhteistyötä neuvotteluihin valmistautuessa ja niiden aikana. Lopputulos ei kuitenkaan miellytä kaikkia. Katseet on käännetty seuraavaan neuvottelukierrokseen. Työehtosoppa-sivustolle kirjoittamissa blogeissani kerron, kuinka yliopistotyönantajan kehittämisesitykset ovat lähestulkoon jokaisella neuvottelukierroksella kohdistuneet erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaan. Onhan se erikoista, että vaikka professorit tekevät keskimäärin 2250 vuosituntimäärää 1612 tunnin sijaan, opettavat enemmän kuin verrokkimaiden kollegansa ja tekevät kaiken sen, mikä ei kuulu kenenkään muun tehtäväksi, niin tämä ei tunnu riittävän. Sisäänottomäärät ovat kasvaneet, koulutusaloja on lisätty ja opettaminen on monimuotoista ja räätälöityä, peppien ja sisujen tullessa kaupan päälle. Ja vieläkö pitäisi opettaa enemmän?

Kevätseminaarissamme (22.4.) Tiedolla tulevaisuuteen - kohti eduskuntavaaleja kuulemme puheenvuoroja tiedepoliittisista ratkaisumalleista, yliopistojen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamisesta sekä julkaisemme Vuoden Professori Jari Stenvallin johtosääntöjä koskevan selvityksen. Työmme tieteen, taiteen ja sivistyksen puolesta jatkuu. Tervetuloa tilaisuuteen tai seuraamaan sitä livekatsomoon.

Muut kirjoittajat

Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenJohtosäännöstä yliopistolakiin, hallitusohjelmatavoitteista kansainväliseen kilpailukykyyn Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija Laitinen