Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

19.4.2022

Sopimuksen jälkeen

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen uusimista koskeviin neuvotteluihin valmistauduttiin pandemiassa, ja kaikkien järkytykseksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan neuvotteluiden alkumetreillä. Neuvottelutulosta ei syntynyt sopimuskauden loppuun mennessä, ja huhtikuun alun kehysriihi (5.–6.4.) toi oman lisänsä neuvotteluihin. Ristiriitaa tilanteeseen aiheutti se, että samaan aikaan kun Professoriliitto teki Sivistan ja muiden keskeisten sidosryhmiensä kanssa äärimmäisen hyvää yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuksen rahoituksen turvaamiseksi, väänsimme kättä yliopistolaisten palkantarkistuksista ja työsuhteiden ehdoista. Pääsimme lopulta neuvottelutulokseen varhain aamulla 3.4.

Olen pitkään neuvotellut virka- ja työehtosopimuksia ja näkemykseni neuvottelijana on, että ratkaisu on silloin hyvä, kun molemmat osapuolet ovat hiukan tyytymättömiä lopputulokseen. Professoriliiton puheenjohtaja Jukka Heikkilän mukaan ratkaisulla osoitimme vastuullisuutta ja tyydyimme maltilliseen palkkaratkaisuun. Neuvottelijana haluan antaa yliopistoille kiitosta siitä, että ne halusivat sopia perhevapaauudistuksesta ja edistää tällä tavoin tasa-arvoa ja profiloitua perheystävällisinä työnantajina. Neuvotteluissa yliopistotyönantajaa edustanut Sivista puolestaan kommentoi sopimusta yleisen linjan mukaiseksi, mutta se ei vastaa heidän tavoitteitansa tes-tekstien kehittämisen osalta.

Yliopistolaisia edustavat akavalaiset liitot tekivät erinomaista yhteistyötä neuvotteluihin valmistautuessa ja niiden aikana. Lopputulos ei kuitenkaan miellytä kaikkia. Katseet on käännetty seuraavaan neuvottelukierrokseen. Työehtosoppa-sivustolle kirjoittamissa blogeissani kerron, kuinka yliopistotyönantajan kehittämisesitykset ovat lähestulkoon jokaisella neuvottelukierroksella kohdistuneet erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaan. Onhan se erikoista, että vaikka professorit tekevät keskimäärin 2250 vuosituntimäärää 1612 tunnin sijaan, opettavat enemmän kuin verrokkimaiden kollegansa ja tekevät kaiken sen, mikä ei kuulu kenenkään muun tehtäväksi, niin tämä ei tunnu riittävän. Sisäänottomäärät ovat kasvaneet, koulutusaloja on lisätty ja opettaminen on monimuotoista ja räätälöityä, peppien ja sisujen tullessa kaupan päälle. Ja vieläkö pitäisi opettaa enemmän?

Kevätseminaarissamme (22.4.) Tiedolla tulevaisuuteen - kohti eduskuntavaaleja kuulemme puheenvuoroja tiedepoliittisista ratkaisumalleista, yliopistojen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamisesta sekä julkaisemme Vuoden Professori Jari Stenvallin johtosääntöjä koskevan selvityksen. Työmme tieteen, taiteen ja sivistyksen puolesta jatkuu. Tervetuloa tilaisuuteen tai seuraamaan sitä livekatsomoon.