Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.
31.3.2023TKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset
Suomen menestys nyt ja tulevaisuudessa perustuu osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Maassamme vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että tutkimus- ja kehittämismenoja nostetaan neljään prosenttiin suhteessa BKT:seen vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 280 miljoonan euron vuosittaista investointia. Seuraavalla maamme hallituksella on näytön paikka.
Julkisen sektorin TKI-rahoituksesta yli puolet kohdistuu yliopistoille. Yliopistoissa työskentelee noin 2000 kokoaikaista professoria (full), yhteensä reilut 800 professorin urapolulla olevaa associate ja assistant professoria, 17 000 muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvaa ja 11 000 muuta asiantuntija- ja tukihenkilöä.
Yliopistolaisille asetetut odotukset ovat valtavat. Yliopistojen kansainvälisesti korkeatasoinen perustutkimus johtaa läpimurtoinnovaatioihin, jotka vauhdittavat kestävää kasvua, vihreää siirtymää ja ongelmien ratkaisuja. Yhteiskunnan tarvitsemat uudet sovellukset perustuvat laadukkaaseen ja pitkäjänteiseen perustutkimukseen ja sen rahoitukseen. Tutkimuksen tason noustessa myös koulutuksen ja osaamisen taso kohoaa. Marinin hallituksen aikana yliopistoihin on lisätty 8000 uutta aloituspaikkaa, ja ministeriön suunnitelmat tulevien aloituspaikkojen lisäyksistä ovat viisinumeroisia. Tohtorikoulutettavien määräkin pitäisi tuplata.
Kuinka kilpailukykyisiä yliopistot ovat työnantajina? Juuri hyväksytty ja 1.4.2023 voimaan tuleva yliopistojen työehtosopimus sisältää toukokuussa maksettavan kertaerän (12,6 % kuukausipalkasta), syyskuussa maksettavan 3,5 % yleiskorotuksen ja ensi vuoden maaliskuussa maksettavan 2 % yleiskorotuksen. Ratkaisu sisältää myös joulukuussa 2024 paikallisesti jaettavan 0,5 % erän. Ensi silmäyksellä ratkaisua voidaan pitää kohtuullisena, mutta tarkemmin katsottuna se on muita julkisrahoitteisia sektoreita huonompi.
Professorikunnan osalta palkat ovat eriytyneet voimakkaasti. Erityisesti kärkipaikoilla on yliopistoja, joissa kansainvälisen tason tavoittelu näkyy myös palkoissa. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision tavoitteena on tehdä yliopistoista Suomen parhaita työpaikkoja. Yliopistotyönantajien tulee huolehtia siitä, että palkat ovat kilpailukykyisiä. Julkaisemme syyskuun 2022 palkkatilastot huhtikuun lopulla.
Tiede ja sivistys ovat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kulmakivi. Korkeatasoinen perustutkimus vahvistaa yhteiskunnan osaamispohjaa, oikeudenmukaisuutta ja kriisinkestävyyttä. Tutkittu tieto ja siihen perustuva osaaminen ehkäisevät disinformaatiota ja valeuutisten leviämistä. Suomi menestyy tieteen tasoa nostamalla. Tämä edellyttää professoreiden määrän kasvattamista ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä.
Tarja Niemelä
Professoriliiton toiminnanjohtaja
Kirjoitukset
TKI ja kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset 0Länsirannikon musta joulu 2Professors´ tenure track: fair or unfair? 1Valpas ja YPJ palkkojen kirittäjinä 0Sopimuksen jälkeen 0Muut kirjoittajat
Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenJohtosäännöstä yliopistolakiin, hallitusohjelmatavoitteista kansainväliseen kilpailukykyyn Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija LaitinenArkisto
- maaliskuu, 2023 1
- joulukuu, 2022 1
- marraskuu, 2022 1
- syyskuu, 2022 1
- huhtikuu, 2022 1
- toukokuu, 2021 1
- huhtikuu, 2021 1
- marraskuu, 2020 2
- maaliskuu, 2020 1
- joulukuu, 2019 1
- syyskuu, 2019 1
- huhtikuu, 2019 1
- tammikuu, 2019 1
- lokakuu, 2018 2
- toukokuu, 2018 1
- maaliskuu, 2018 1
- marraskuu, 2017 1
- lokakuu, 2017 1
- elokuu, 2017 1
- toukokuu, 2017 1
- helmikuu, 2017 1
- lokakuu, 2016 1
- syyskuu, 2016 1
- huhtikuu, 2016 1
- helmikuu, 2016 1