Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

26.9.2022

Valpas ja YPJ palkkojen kirittäjinä

Kuinka moni muistaa Valpas-hankkeen? Valtion palkkaseurantaryhmä jätti vuonna 1999 laajan loppuraportin, jossa todettiin, että valtiolla palkat ovat kehittyneet 1990-luvulla heikommin kuin yksityisellä sektorilla. Huono palkkakilpailukyky korostui erityisesti yliopistojen asiantuntija- ja johtotehtävissä eli nimenomaan professoreille tyypillisissä toimenkuvissa. Valtiotyönantaja teki syksyllä 2001 päätöksen Valpas-hankkeen toteuttamisen keinoista ja aikataulusta. Tavoitteena oli parantaa valtion palkkakilpailukykyä. Valpas-hankkeen ja kesällä 2006 hyväksytyn yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän (YPJ) myötä professoreiden palkat kehittyivät myönteisesti 1).

Yliopistojen professoreiden (full) palkkakehitys on ollut vuosien 2013–2017 aikana heikkoa sekä vuosina 2018, 2019 ja 2021 aika lailla TES:ssä sovittujen korotusten tasoa. Vuosi 2020 oli pohjanoteeraus. Huolestuttavaa on, että yliopistojen professorien palkkakehitys on vuodesta 2014 lähtien ollut heikompaa kuin koko opetus- ja tutkimushenkilöstön. Associate professoreiden ja assistant professoreiden osalta järjestelmällinen palkkatilastointi on aloitettu viime vuonna 2). Yliopistojen vuoden 2022 korotustaso oli maltillinen. Valtion sektorin palkkaratkaisu oli puhdas yleiskorotusratkaisu eli kaikkien valtion palveluksessa olevien palkkoja, myös tutkimuslaitosten professorikunnan, korotettiin saman verran. Valtiovallan siunaama kunnan monivuotinen palkkaratkaisu palkkaohjelmineen on tutustumisen arvoinen. Se korottaa kuntasektorin työntekijöiden palkkoja keskimäärin 12 % viiden vuoden aikana.

Työehtosopimuksissa sovitaan kaikille tulevista yleiskorotuksista. Sopimusratkaisut ovat sisältäneet myös paikallisesti jaettavia eriä. Jokaisessa tutkimuslaitoksessa on oma palkkausjärjestelmänsä, ja jos pääluottamusmies ja työnantajan edustajat eivät ole päässeet yksimielisyyteen erän kohdentamisesta, erä on kohdennettu prosentuaalisena yleiskorotuksena. Yliopistoissa paikalliset erät on pääsääntöisesti kohdennettu työnantajapäätöksin joko erikseen valikoitujen työntekijöiden henkilökohtaisen suoriutumiseen eli suoritusprosenttien nostamiseen tai vaativuustasojen nostamiseen. Professorikunta ei ole pärjännyt erityisen hyvin näissä karkeloissa. Tämä on kovin hämmentävää.

Katseet on käännetty tuleviin TES- ja VES-neuvotteluihin, ja useampi yksityisen sektorin sopimusaloja koskeva neuvotteluprosessi on alkumetreillä. Inflaation laukatessa palkankorotusodotukset ovat korkealla. Palkansaajapuoli on perinteisesti hakenut ostovoimaa parantavia ratkaisuja työnantajapuolen korostaessa Suomen kilpailukykyä.

Tiede, taide ja sivistys ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kansainvälisen kilpailukyvyn perusta. Jäsentemme harjoittaessa tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä ja antaessaan siihen perustuvaa ylintä opetusta, liittomme työskentelee professorikunnan palkkakehityksen ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Jäsenkunta saa perinteisen palkkaselvitystä koskevan kyselyn sähköpostiinsa syyskuun aikana. Kiitos vastauksestasi!


1) Tiedossa Tulevaisuus. Professorit uudella vuosituhannella. Mika Kallioinen ja Sami Louekari.
2) Professoriliiton palkkaselvitys 2021. 

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Muut kirjoittajat

Latasitko lomalla akkujasi? Raija PyykköOikeissa töissä? 2Jaana HallamaaThe Covid cohort Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaEristäytymisen aika on ohi Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenTiede ja koulutus uudessa hallitusohjelmassa Juhani KnuutiHallitusohjelma Professoriliiton strategian painopisteistä katsottuna Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenYliopiston muutosneuvottelujen erityispiirteistä Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopiston johtaja – akateemisesti pätevöitynyt yliopistoyhteisön johtaja 1Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaProfessoriliiton verkkosivut uudistetaan – miksi ihmeessä? Leena KurkinenAkateemisen vapauden ja tutkimuksen tekemisen reunaehdoista ja realiteeteista Heli RuokamoUskommeko sitoutumiseen? 2Jukka KekkonenVad är på riktigt viktigt inom utbildning? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika LähteenmäkiMotivaation lähteitä on monta Aki MikkolaUniversity financial management is a key to institutional success – or failure 3Petri MäntysaariGerontologia auttaa näkemän elämän selvemmin 1Taina RantanenKriisiajat militarisoivat yhteiskuntaa 1Maria LähteenmäkiRahaa on Matti AlataloJohtajaprofessori – hiipuva akateeminen ryhmä? Maria Fredriksson-AhomaaAkateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Mikko SaikkuYliopistojen rahoitus ja kannustimet 2Hannu VartiainenTo academic friendships Nelli PiattoevaKansainvälistä vai englanninkielistä? Suosituksia Janne Saarikiven ja Jani Koskisen selvityksestä Teija Laitinen