Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

26.9.2022

Valpas ja YPJ palkkojen kirittäjinä

Kuinka moni muistaa Valpas-hankkeen? Valtion palkkaseurantaryhmä jätti vuonna 1999 laajan loppuraportin, jossa todettiin, että valtiolla palkat ovat kehittyneet 1990-luvulla heikommin kuin yksityisellä sektorilla. Huono palkkakilpailukyky korostui erityisesti yliopistojen asiantuntija- ja johtotehtävissä eli nimenomaan professoreille tyypillisissä toimenkuvissa. Valtiotyönantaja teki syksyllä 2001 päätöksen Valpas-hankkeen toteuttamisen keinoista ja aikataulusta. Tavoitteena oli parantaa valtion palkkakilpailukykyä. Valpas-hankkeen ja kesällä 2006 hyväksytyn yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän (YPJ) myötä professoreiden palkat kehittyivät myönteisesti 1).

Yliopistojen professoreiden (full) palkkakehitys on ollut vuosien 2013–2017 aikana heikkoa sekä vuosina 2018, 2019 ja 2021 aika lailla TES:ssä sovittujen korotusten tasoa. Vuosi 2020 oli pohjanoteeraus. Huolestuttavaa on, että yliopistojen professorien palkkakehitys on vuodesta 2014 lähtien ollut heikompaa kuin koko opetus- ja tutkimushenkilöstön. Associate professoreiden ja assistant professoreiden osalta järjestelmällinen palkkatilastointi on aloitettu viime vuonna 2). Yliopistojen vuoden 2022 korotustaso oli maltillinen. Valtion sektorin palkkaratkaisu oli puhdas yleiskorotusratkaisu eli kaikkien valtion palveluksessa olevien palkkoja, myös tutkimuslaitosten professorikunnan, korotettiin saman verran. Valtiovallan siunaama kunnan monivuotinen palkkaratkaisu palkkaohjelmineen on tutustumisen arvoinen. Se korottaa kuntasektorin työntekijöiden palkkoja keskimäärin 12 % viiden vuoden aikana.

Työehtosopimuksissa sovitaan kaikille tulevista yleiskorotuksista. Sopimusratkaisut ovat sisältäneet myös paikallisesti jaettavia eriä. Jokaisessa tutkimuslaitoksessa on oma palkkausjärjestelmänsä, ja jos pääluottamusmies ja työnantajan edustajat eivät ole päässeet yksimielisyyteen erän kohdentamisesta, erä on kohdennettu prosentuaalisena yleiskorotuksena. Yliopistoissa paikalliset erät on pääsääntöisesti kohdennettu työnantajapäätöksin joko erikseen valikoitujen työntekijöiden henkilökohtaisen suoriutumiseen eli suoritusprosenttien nostamiseen tai vaativuustasojen nostamiseen. Professorikunta ei ole pärjännyt erityisen hyvin näissä karkeloissa. Tämä on kovin hämmentävää.

Katseet on käännetty tuleviin TES- ja VES-neuvotteluihin, ja useampi yksityisen sektorin sopimusaloja koskeva neuvotteluprosessi on alkumetreillä. Inflaation laukatessa palkankorotusodotukset ovat korkealla. Palkansaajapuoli on perinteisesti hakenut ostovoimaa parantavia ratkaisuja työnantajapuolen korostaessa Suomen kilpailukykyä.

Tiede, taide ja sivistys ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kansainvälisen kilpailukyvyn perusta. Jäsentemme harjoittaessa tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä ja antaessaan siihen perustuvaa ylintä opetusta, liittomme työskentelee professorikunnan palkkakehityksen ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Jäsenkunta saa perinteisen palkkaselvitystä koskevan kyselyn sähköpostiinsa syyskuun aikana. Kiitos vastauksestasi!


1) Tiedossa Tulevaisuus. Professorit uudella vuosituhannella. Mika Kallioinen ja Sami Louekari.
2) Professoriliiton palkkaselvitys 2021

Muut kirjoittajat

Urapolun arvioinnit kuntoon Raija PyykköDigitaalisuus helpottaa elämää – ja ajaa epätoivoon Jaana HallamaaHowyland Revisited Howy JacobsJufottaako? 1Jopi NymanProfessorer: Blicka bakåt och se framåt! Erik BonsdorffAntti Herlinin aiheellinen huoli Karl-Erik MichelsenNuoren tutkijan asialla Päivi PahtaMuurahaisen omenakävely ja globaalit ongelmat Markus OlinTutkijanuran rakentumisen pullonkauloja 1Anssi PaasiMitä yliopistojen tästä lukuvuodesta jää historiaan? Koronakriisi ja professorin työTiede, kulttuuri ja paikallisosasto Jussi VälimaaLähellä etänä Elina Andersson-FinneKun mikään ei riitä Kristiina BrunilaTerveisiä budjettiriiheen Eeva MoilanenSuomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki 2Juhani KnuutiProfessoriliiton strategian ytimessä ovat tutkimuksen ja opetuksen vapaus sekä sivistys Jukka 'Jups' HeikkiläMitä on yliopistojen kilpailu? Kimmo AlajoutsijärviHäiriköt tutkijoiden kimpussa Esa VäliverronenSelvitys yliopistojen johtosäännöistä piirtää karun kuvan Suomen yliopistoissa toteutuneesta hallinnosta – tilanne vertautuu lähinnä feodaaliajan johtamiskäytäntöihin Petri LehenkariMiksi tiede? Arto MustajokiProfessoreita – onko heitä? Laura KolbeYliopistot menneen vankina ja tulevaisuuden rakentajina Jari StenvallSota Ukrainassa ja tiedeyhteistyö Sanna TuromaAssistenttipalvelut – professorien viides tehtävä? 2Mari HatavaraHallituksen jäsenen vastuu yhdistyksessä Leevi MentulaOle mukava Leena KurkinenProfessorin vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet osallistuvampaan ja toimivampaan yliopistoyhteisöön sekä akateemiseen vapauteen Heli RuokamoTarvitsemmeko uudenlaista johtajuutta? 1Jukka KekkonenMisinformation överallt! Vad kan universitetssamfundet göra? Gunilla WidénArviointi voi olla ystävä Mika Lähteenmäki