Professoriblogissa otetaan kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin.

5.9.2016

Yliopistojen henkilöstöpolitiikka professoreiden arvioitavana

Professoriliiton tuoreessa jäsenkyselyssä selvitettiin professoreiden näkemyksiä yliopistosta työnantajanaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 533 professoria kaikista maamme yliopistoista. Pelkästään avovastauksia kertyi 172 sivun verran. Tulosten analysointi on vielä kesken. Haluan kuitenkin nostaa muutamia alustavia henkilöstöpolitiikkaan liittyviä huomioita tässä blogissani. Lopullisista tuloksista raportoidaan myöhemmin ja niitä tullaan hyödyntämään liiton toiminnassa monin eri tavoin.

Liitto selvitti ensimmäistä kertaa jäsentensä näkemyksiä siitä, kuinka yliopistot ovat onnistuneet henkilöstöpoliittisissa asioissa. Vastaajista 64 prosenttia oli sitä mieltä, että tasa-arvo naisten ja miesten kesken toteutuu joko erittäin tai melko hyvin yliopistossa. Vastaajista 12 prosenttia oli puolestaan sitä mieltä, että tasa-arvo toteutuu erittäin tai melko huonosti yliopistossa. Avovastauksissa esiintyi huoli siitä, että naisprofessoreille kasaantuu opetuksen ylläpito ja miesprofessoreille tutkimus ja hallinto. Avovastauksissa esitettiin myös epäilys siitä, että professoreiden rekrytointitilanteissa sukupuolella voisi olla merkitystä.

Huolestuttavaa on, että 38 prosenttia vastaajista katsoo, että työnantaja on onnistunut erittäin tai melko huonosti toimimaan luotettavana työnantajana. Yliopistokohtaisissa vastauksissa on suuria eroja. Huomattava osa yliopistojen henkilöstöpolitiikkaa koskevista avovastauksista liittyy henkilöstön vähentämiseen tähtääviin yhteistoimintaneuvotteluihin. Avovastausten mukaan professoreiden irtisanomiset ovat aiheuttaneet vakavaa ja pysyvää haittaa yliopistolle ja ne ovat ristiriidassa yliopiston kantavien periaatteiden kanssa. Ne yliopistot, jotka ovat selvinneet tähän asti ilman irtisanomisia, saavat avovastauksissa kiitosta professoreiltaan.

Professorit ovat sitoutuneita työhönsä: he ovat omistautuneet tutkimukselle, taiteelle ja opetukselle. Professoreiden työurat ovat pitkiä ja heidän keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikänsä on korkea. Kuitenkin kyselyyn vastanneista professoreista 37 prosenttia on viime aikoina vakavasti harkinnut työpaikan vaihtamista ja 39 prosenttia vanhuuseläkkeelle jäämistä heti, kun se on iän mukaan mahdollista. Mikä voi selittää näitä lukuja? Näyttäisi siltä, että professorit ovat pettyneitä ylimpään johtoon: 59 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että he eivät saa ajoissa tietoa yliopiston ylimmän johdon toiminnasta ja 51 prosenttia vastaajista kokee, että tietoa yliopiston ylimmän johdon toiminnasta ei saa riittävästi. Joka toisen vastaajan luottamus yliopistonsa ylimmän johdon päätöksentekoon horjuu. Taustalla on myös maan hallituksen tekemät suuret leikkaukset yliopistojen resursseihin. Valitettavasti viime viikon budjettiriihi kurjistaa yliopistojen tilannetta entisestään.

Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi on tekeillä ja loppuraportti julkaistaan 15.9. Arvioinnissa kysyttiin myös professoreiden ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön näkemyksiä yliopistolakiuudistuksen vaikutuksista. Mielenkiinnolla odotan, kuinka yliopistolakiuudistus on professoreiden mielestä vaikuttanut johtamis- ja päätöksentekojärjestelmiin, yliopistoyhteisön osallistumismahdollisuuksiin ja ennen kaikkea henkilöstön hyvinvointiin. Professoriliiton jäsenkyselyn avovastausten mukaan henkilöstöpolitiikka on yliopistolain voimassa ollessa kehittynyt huonompaan suuntaan. Rekrytointiprosessit kestävät liian kauan, tenure track -järjestelmä koetaan epäselväksi ja palkkauksessakin on parantamisen varaa. Henkilöstöpolitiikan tulisi olla läpinäkyvää. Professorit haluavat tulla kuulluiksi yliopistoissaan.

Helinä Hartikainen 04.10.2016
Tuhannet kiitokset tästä tutkimuksesta!!!

Tuloksia lukiessani koin suurta helpotusta, etten ollut mielipiteineni yksin. Välinpitämättömyys ja suoranaisten väärinkäytösten lakaiseminen maton alle eivät saisi olla sivistysyliopiston toimintamalleja. Mielikuvamarkkinoinnin sijasta pitäisi panostaa tieteellisen tiedon tuottamiseen ja siihen perustuvaan opetukseen ja sen kehittämiseen. Se on sijoitus, jossa korot eivät heilahtele. Nyt johdon korkealentoiset puheet ja opettajien arki ovat räikeässä ristiriidassa. Kun siihen lisätään todennettu epäoikeudenmukainen kohtelu, ollaan tosi liukkaalla tiellä. Pakonomainen uudistusvimma vie mennessään toimivatkin rakenteet. Ruohonjuuritasolla kuitenkin tiedetään parhaiten se mikä toimii ja missä olisi parantamisen varaa. Ne arjen asiat eivät näy norsunluutornin korkeuksiin.